Miten varmistat työpaikkasi tulevaisuudessa?

Olemme neljännen teollisen vallankumouksen alussa. Michael Arena Amazonilta on sitä mieltä, että Covid nopeutti tulevaisuuden työhön siirtymistä viidestä kymmeneen vuotta. Nyt tehty loikka saattaa jopa nopeuttaa kehitystä, jonka on ennustettu toteutuvan vuonna 2025.  

Tulevaisuuden työelämää käsittelevässä Future Proof –kirjassa pohditaan paljon muun muassa sitä, miten tulevaisuudessa yhteisöllisyys haetaan muuta kautta kuin oman firman ihmisten kanssa samassa rakennuksessa istumalla, Kirjan mukaan tulevaisuudessa työ ei ole paikka, jonne mennään vaan asioita, joita tehdään. Tässä onkin tapahtunutkin nyt vuoden aikana iso harppaus. Keväällä 2020 kaikki kynnelle kykenevät siirtyivät etätöihin. Ennen oli mietitty tietosuojaa ja etätyön huonoja puolia, mutta yhtäkkiä tietokoneet ja välineet saikin kotiin, jopa eri paikkakunnalle. Ja kaikki toimi paremmin kuin hyvin.  

Muutos onnistui, kun oli pakko. Uusia järjestelmiä ja työkaluja otettiin käyttöön vauhdilla. Digital HR-leaders -podcastissa on  tästä hyviä esimerkkejä. Novartiksella oli vuoden 2020 alussa suunnitelma ottaa käyttöön Teams koko organisaatiossa kahden seuraavan vuoden aikana, mutta kun korona iski, he ottivat sen käyttöön kahdessa viikossa. Microsoft puolestaan teki alun perin kahden vuoden ajalle suunnitellun digimuutoksensa kahdessa kuukaudessa. 

Kun iso harppaus kohti tulevaisuutta on nyt otettu, moni yritys jatkaa varmasti kehittämistä. Tekoäly ja robotit ovat monessa firmassa tulevaisuutta ja ne tuovat liiketoiminnalle paljon mahdollisuuksia. Mutta kannattaako tavallisen työntekijän ja asiantuntijan pelätä tätä kehitystä ja robotteja? 

 

On ymmärrettävää, että teknologian kehityksen nopeus voi hirvittää. Ei kannatakaan olla naiivi, mutta ei ehkä kuitenkaan kannata myöskään pelätä. Kehityksessä on enemmän voitettavaa kuin hävittävää, sillä uutta teknologiaa syntyy helpottamaan vaikeiksi kokemiamme asioita ja ratkaisemaan arjen ongelmia. Koneita vastaan on ihan turhaa yrittää kilpailla tai vastustella niitä. Mieluummin kannattaa miettiä, miten koneita kannattaa hyödyntää vaikkapa vähentämään virheriskejä tai lisäämään turvallisuutta, ja tietysti tekemään palvelun nopeammin ja tehokkaammin.  

Ihmisen on turha opetella olemaan nopeampi laskuttamisessa, lainatarjousten laskennassa tai vakuutuspäätösten tekemisessä. Ohjelmistorobotti kykenee jo nyt yhdistämään dataa, tekemään päätökset ja laskuttamaan asiakasta nopeammin, luotettavammin ja tasa-arvoisemmin kuin ihminen – ympäri vuorokauden, väsymättä. Ei kannata yrittää kilpailla myöskään tarkkuudessa, kun kone lajittelee oikeat lääkkeet oikeille vanhuksille oikeaan aikaan tarkemmin kuin sairaanhoitaja tai lähihoitaja. Varsinkin, jos hän on vuorotyössä väsynyt. Hänen työpanoksensa on arvokkaampaa hoivaamassa vanhusta. Kone voi myös mennä työskentelemään vaarallisiin korkeisiin, syviin tai ahtaisiin paikkoihin. Kone voi tehdä ihmisille työläät ja jopa tylsät hommat, ainakin osaksi. 

Telialla tylsiä rutiineja on saanut ilmiantaa ja niitä koodataan roboteille. On hienoa, että saa oman robotin tekemään omat tylsät työt ja voi keskittyä oleelliseen. Eikö? Työvuorolistojen tekeminen, rekrytointihakemusten skriinaus. Todennäköisesti tekoäly toimisi molemmissa huomattavasti reilummin ja tasapuolisemmin kuin ihminen. Ihmisen työ siis siirtyy laadunvalvontaan, tuotekehitykseen ja asiakaspalveluun.   

Pelkkä automatisointi ei tuo niitä hyötyjä, joilla voitetaan kilpailussa. Tarvitaan ideoita, jolla rutiinitöistä vapautunut aika hyödynnetään uusien asiakkaita kiinnostavien palveluiden ja ratkaisujen tuottamiseen. Kulttuurin, musiikin, tanssin ja teatterin ammattilaisille voi tulla kysyntää.  

Kannattaa ottaa käyttöön robotti- ja tekoälytyökaluja oman työn tueksi ja sen lisäksi kehittää omia inhimillisiä taitojaan. World Economic Forumin mukaan vuoteen 2025 mennessä – siis jo neljän vuoden sisällä – 85 miljoonaa työroolia poistuu koneiden syrjäyttäessä ihmisen. Vastaavasti 97 miljoonaa uutta roolia voi syntyä. Tämän myötä puolet nykyisestä maailman työvoimasta tulee tarvitsemaan uudet taidot.  

Kannattaa olla avoimin mielin ja suhtautua positiivisesti uuden oppimiseen. Silloin pysyy kyllä maailman menossa mukana ja työtä löytyy, myös autokuskeille ja varastomiehille. Ja kun kehitys kehittyy, tulee aina uusia ongelmia ratkaistavaksi, ja siinä me ihmiset sitten olemme taas tekemässä sitä ongelmanratkaisutyötä. Esimerkiksi itseajava auto joutuu ihan varmasti ongelmiin matkoillaan ja niiden ratkomiseen tarvitaan ihmisiä.   

Taidot ovat tulevaisuuden valuuttaa. Kannattaa siis satsata taitoihin. Tiedot eivät ole tulevaisuuden valuuttaa samalla tavalla kuten ennen, mutta taidot ovat. Tietoa saa nopeasti ja silloin kun sitä tarvitsee, koko internet on tietoa pullollaan ja ihmisiä ja tahoja, jotka haluavat sitä jakaa. Sen sijaan pitää olla taito osata etsiä oikeaa tietoa ja soveltaa uusinta tietoa. Tulevaisuudessa ei ole tärkeää se, mitä osaat jo vaan se, mitä voit oppia.  

Omasta oppiskyvystä kannattaa pitää huolta ja kannattaa kokeilla uusia asioita, jotka kiinnostavat itseä, koska silloin ne jäävät mieleen ja tekemällä oppii. Meidän Mites töissä? -podcast toimii tässä hyvänä esimerkkinä. Emme tienneet mitään editoinnista tai podcast-levitysalustoista ja nyt olemme jo opineet tekemään ja julkaisemaan podcastia – sekä kehittäneet puheviestintätaitojamme ja asioiden kiteyttämistaitojamme.  

Futuristi, kirjailija ja säveltäjä Perttu Pölösen uusimmassa kirjassa tulevaisuuden identiteetit Perttu kirjoittaa, että ehkä voisi ajatella omaa identiteettiään irti omasta nykyisestä ammatistaan. Jos näin tekee, pystyy jo kuvittelemaan itsensä monenlaisessa muunlaisessakin ammatissa kuin missä tällä hetkellä työskentelee. Tämä kannattaa etenkin siinä tilanteessa, että nykyistä ammattia ei tulevaisuudessa enää olisi.  

Pölönen esittelee kirjassaan uusia taitotitteleitä, kuten yhdistelijä, kirkastaja ja joustavoittaja. Esimerkiksi joustavoittajia, järjestäjiä, kitkanpoistajia ja mielenrauhan tuottajia tarvitaan, kun asioita pitää hoitaa, selvittää, sopia tai säätää. He ratkovat ongelmia, auttavat muita hädän hetkellä, neuvottelevat sopimuksista tai säännöistä ja pitävät järjestystä yllä monenlaisissa eteen tulevissa tilanteissa. Hyvin monessa tulevaisuuden ammatissa näille taidoille on tarve.  

On hyvä muistaa sekin, että robotit ja tekoäly tarvitsevat ihmistä, eiväthän ne itsestään opi asioita ja kehitä toimintaansa. Siitäkin syntyy uusia ammatteja. Robotit tarvitsevat ohjelmoijan kertomaan, mitä sen pitää tehdä ja mitä se ei saa tehdä. Opettajia voi olla kaksi: se, joka kertoo ja se, joka koodaa. Robotteja ja tekoälyäkin pitää opettaa kuten lasta, että ne pääsevät alkuun ja vielä pitkään sen jälkeenkin. Lisäksi niiden toimintaa pitää valvoa ja robotteja korjata.  

Meidän mielestämme tulevaisuus vaikuttaa hienolta. Meillä saattaa olla mielenkiintoisempia tehtäviä, joista on tylsät rutiinit ja vaaralliset tehtävät siirretty roboteille ja tekoäly apuna, ja se antaa meille supervoimat.  

Nappaa vinkit:  

  • Taidot on uusi valuutta. Kannattaa opiskella uusia taitojaan ja päivittää vanhoja taitojaan, läpi elämän.  
  • Vaali ja treenaa ennakkoluulottomuutta, joustavuutta ja oppimisen taitoja. Ja jos sinulla on vielä halua auttaa ihmisiä heidän ongelmissaan, niin töitä kyllä löytyy tulevaisuudessakin. 
  • Tee itseäsi kiinnostavia asioita vapaa-aikanakin, kokeile rohkeasti. Kun teet itseä kiinnostavia asioita, kehityt niissä entistä paremmaksi ja voit tarjota osaamistasi laajasti, vaikka vielä eläkkeellä ollessasi keikkatalouden lisääntyessä. 

Anu Ennelin ja Susanna Söderlund

Kirjoittajat ovat HR- ja viestintäalan ammattilaisia, jotka juttelevat työelämän tilanteista rennolla otteella Mites töissä? –podcastissaan. Mites töissä? –podcastia voit kuunnella muun muassa Spotifyssa sekä sivulla mitestoissa.com.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.